Teemu Tainio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teemu Tainio
Henkilötiedot
Syntymäaika 27. marraskuuta 1979 (ikä 44)
Syntymäpaikka Tornio, Suomi
Pelipaikka keskikenttäpelaaja
Pituus 175 cm
Lempinimi Tornion terrieri[1]
Junioriseurat
TP-47
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1994–1995 TP-47 20 (8)
1996–1997 Haka 46 (14)
1998–2005 Auxerre 150 (14)
1998–2005 → Auxerre B 30 (5)
2005–2008 Tottenham Hotspur 61 (3)
2008–2010 Sunderland 21 (0)
2009–2010 Birmingham City (laina) 6 (0)
2010–2011 Ajax 2 (0)
2011–2012 New York Red Bulls 42 (0)
2013–2014 HJK 36 (3)
Yhteensä 414 (47)
Maajoukkue
1995 Suomi U15 6 (2)
1996 Suomi U16 6 (3)
1997 Suomi U17 3 (5)
1997–2000 Suomi U21 22 (6)
1998–2014 Suomi 64 (6)
Valmennusura
2017–2018 Suomi U21 (apuv.)
2017–2018 Haka (apuv.)
2019–2023 Haka (päävalm.)
2023–2024 AEL Limassol (apuv.)
2024- Suomi (apuv.)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.


Teemu Tainio (s. 27. marraskuuta 1979 Tornio) on suomalainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja, joka toimii Suomen jalkapallomaajoukkueen apuvalmentajana syksystä 2024 lähtien.

Tainio pelasi urallaan pääsarjatasolla Suomessa, Ranskassa, Englannissa, Alankomaissa ja Yhdysvalloissa. Hän kuului vuosien ajan Suomen maajoukkueen avainpelaajiin. Kaudella 2018 hän toimi FC Hakan apuvalmentajana ja vuodesta 2019 vuoteen 2023 joukkueen päävalmentajana.

Tainio oli pelipaikaltaan keskikenttäpelaaja, vaikkakin juniorivuosinaan Torniossa hänen pelipaikkansa oli puhtaasti hyökkääjä. Hän pystyi monipuolisuutensa ansiosta pelaamaan keskikentällä sekä puolustavassa että hyökkäävässä roolissa ja myös laidassa. Tainio tunnettiin taistelevasta pelityylistään, josta juontuu hänen lempinimensä ”Tornion terrieri”.

Tainio on Tornion Pallon kasvatti. Kaudeksi 1996 hän siirtyi Veikkausliigassa pelanneeseen Valkeakosken Hakaan. Tainio jatkoi seurassa Hakan pudottua Ykköseen kauden päätteeksi. Vuonna 1997 hän saavutti Hakan riveissä Ykkösen sekä Suomen Cupin voiton. Vuonna 1997 Tainio siirtyi Ranskaan Auxerren joukkueeseen. Hän pelasi seurassa kahdeksan kautta ja nousi tuona aikana yhdeksi joukkueen avainpelaajista. Tainio saavutti Auxerren riveissä Ranskan cupin voiton kahdesti. Hän pääsi pelaamaan seuran riveissä myös Mestarien liigassa ja Uefa-cupissa. Kesällä 2005 Tainio otti urallaan askeleen eteenpäin ja siirtyi ilmaisella siirrolla Tottenhamin riveihin Englantiin. Hän nousi heti avauskaudellaan Tottenhamin vakiopelaajien joukkoon ja auttoi seuran Valioliigassa viidenneksi. Kaudella 2006–2007 Tainion kiusana olivat lukuisat loukkaantumiset, mutta hän kuului lähes poikkeuksetta Tottenhamin avauskokoonpanoon aina pelikuntoisena ollessaan. Vuonna 2008 helmikuussa Tainio voitti Englannin liigacupin Tottenhamin kanssa.

24. heinäkuuta 2008 Tainio siirtyi Roy Keanen valmentamaan Englannin Valioliigan Sunderlandiin. Kauppahintaa ei kerrottu julkisuuteen. Tainio teki Sunderlandin kanssa kolmivuotisen sopimuksen. Sunderlandissa Tainio pelasi numerolla 4.[2] 12. joulukuuta 2008 englantilaislehti The Daily Telegraph listasi Tainion kanssa yhdessä Sunderlandiin siirtyneiden Steed Malbranquen, Pascal Chimbondan yhdeksi kauden kymmenestä huonoimmasta hankinnasta koko Valioliigassa.[3] Tainio kärsi alkukaudesta loukkaantumisista Sunderlandissa. Vuonna 2010 Tainio siirtyi Alankomaiden Eredivisiessä pelanneeseen AFC Ajaxiin. Hän teki debyyttinsä11. syyskuuta 2010 pelattuaan viimeiset viisi minuuttia ottelussa Willem II:ta vastaan. Hän pelasi myös Mestarien liigaa oltuaan kentällä viimeiset 21 minuuttia alkulohkon ottelussa Real Madridia vastaan. Tehtyään vain viisi virallista esiintymistä Ajaxissa, Tainio hyväksyi tarjouksen MLS-liigassa pelaavalta New York Red Bullsilta. Tainio teki debyyttinsä seurassa 19. maaliskuuta 2011 Red Bullssin liiga-avauksessa Seattle Soundersia vastaan, antaen maalisyötön Juan Agudelon maaliin. Tammikuussa 2013 Tainio palasi Suomeen ja solmi sopimuksen Helsingin Jalkapalloklubin kanssa.

Ensimmäisen A-maaottelunsa Suomen maajoukkueessa Tainio pelasi 5. helmikuuta 1998 Kyprosta vastaan. Ensimmäisen maalinsa A-maajoukkueessa hän teki 1. syyskuuta 2001 Albaniaa vastaan. Tainiota pidettiin yhtenä maajoukkueen tärkeimmistä pelaajista, vaikka loukkaantumiset rajoittivat hänen esiintymisiään myös maajoukkueessa.

Maaliskuussa 2011 Tainio ilmoitti lopettavansa maajoukkueuransa ja keskittyvänsä uraansa Yhdysvaltain MLS-liigassa.[4] Tammikuussa 2013 hän ilmoitti peruneensa lopettamispäätöksensä palattuaan takaisin Suomeen. Ensimmäistä kertaa maajoukkuetauon jälkeen Tainio valittiin joukkueeseen Thaimaan King’s Cupiin 14. tammikuuta 2013[5] ja hän pelasi lopulta 12 A-maaottelussa maajoukkueeseen paluunsa jälkeen.

Helmikuussa 2015 Tainio ilmoitti lopettavansa pelaajauransa.[6]

Lokakuussa 2017 Tainio teki vuoden sopimuksen Hakan kanssa. Hänestä tuli seuran apuvalmentaja.[7] Tainio liittyi myös Juha Malisen valmentaman Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueen kakkosvalmentajaksi.[8] Marraskuussa 2018 Tainiosta tuli Hakan päävalmentaja, hänen korvatessaan Hakan entisen päävalmentajan Keke Armstrongin.[9]

  1. Wesa Koistinen: Tornion Terrieri lopettamassa Huuhkajissa Savon sanomat. 6.3.2011. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 2.3.2015.
  2. Tainio siirtyy Sunderlandiin Skysports. (englanniksi) Viitattu 24.7.2008.[vanhentunut linkki]
  3. The Daily Telegraph valitsi Tainion kymmenen heikoimman Valioliigahankinnan joukkoon The Daily Telegraph. (englanniksi) Viitattu 25.1.2009.
  4. [1] www.MTV3.fi Viitattu 4.3.2011.
  5. [2] www.MTV3.fi Viitattu 14.1.2013
  6. www.iltalehti.fi iltalehti.fi. Viitattu 14.2.2015.
  7. Teemu Tainio palaa Hakaan Keke Armstrongin apuvalmentajana 23.10.2017. MTV. Arkistoitu 23.10.2017. Viitattu 23.10.2017.
  8. Vanhatalo, Nina: Juha Malinen nosti Teemu Tainion valmennusparikseen Yle Urheilu. 30.10.2017. Viitattu 30.10.2017.
  9. Teemu Tainiosta FC Hakan päävalmentaja FC Haka. Arkistoitu 3.11.2018. Viitattu 03.11.2018.